Tere ja Moro! Kirjoittelin tuossa aijemmin, miten hienosti agitreenit menivät ja tämä uusi hieno ns. "haltuunotto"-sana toimi loistavasti. Mutta sitä kesti ihan just tasan tarkkaan niiden yhden treenien verran. Torstain harkat menikin sitten ihan penkin alle. Vaikein kohta radasta oli kaksi putken päätä jotka olivat ihan kiinni toisissaan ja siitä mentiin radan aikana 3 kertaa, välillä toiseen putken päähän ja välillä toiseen...putket olivat ns.L:n mallisia ja toistensa peilikuvia siis..ennen näitä putkia oli A-este ja muuri ja sit putkiin..En saanut millään osumaan pokia oikeisiin päihin, varsinkaan Axua...Ja sit rupesi jo ärsyttämään ihan älyttömästi, kun ei onnistunut...HUOH! Perjataina sain nauttia taas Kirsin seurasta ja hyvistä neuvosta tokon merkeissä. Kirsillä ja Safiirilla menikin ihan tosi hienosti, ja ennenkaikkea fiilis oli heillä kohdallaan. Kirsi osaa kehua koiransa niin superhienosti, että koirat vain kiemurtelevat hänen jaloissaan onnesta.:) :). IHANAA!! Ehkä minäkin vielä joskus osaan.Ainakin sain taas Kirsiltä kultaakin kalliimpia neuvoja ja kannustusta. Hänkin sanoi nimittäin, etta minulta on kadonnut sellainen tietynlainen ilo ja riemu tässä tokon tekemisessä..sellainen hulluttelun meininki...ROBOTTI MATLEENA TULEE!!!!Kauheaa, en ihmettele yhtään jos ei agility ja toko onnistu, kun olen vain sellainen tylsä robotti-ämmä. Tänään oli Siuntion koirakerhon epäviralliset agikisat ja otin molempien poikien kanssa 2 starttia...tulokset HYLHYLHYLHYL!!! Ja ihan hirveetä räpellystä se olikin...Eräs kerhomme jäsen sanoikin minun ja Reetun tullessa maaliin silmät suurina ja suu auki kauhusta näin: " Matleena.....MITÄ SULLE ON TAPAHTUNUT??...Sinä et ohjaa enää koiraa ollenkaan!...oli pakko sanoa, sillä mielestäni olet kuitenkin hyvä ohjaaja"......ja toinen sanoi, kun ohjasin taas Axun väärään päähän putkea, että "Miten sinä Matleena aina onnistutkin tuossa?".....tässä on nyt parin viimeisen viikon aikana ollut tosi monta herätyksen paikkaa, että pitäisi todellakin miettiä, että miten minun tulisi toimia...Onneksi en ole varannut kuin 2 tokokilpailua, vaikkakin tuntuu nyt siltä, että sekin on liikaa. Ei ollut kisojen jälkeen tänään itku kyllä kaukana...siitä onkin pitkä aika kun on tuntunut tältä....Onneksi ei ole enään kuin kaksi viikkoa agitreeniä ja sitten on taas talvi taukoa...ja vaikka saataisiinkin halli vuokralle, en kyllä tiedä haluanko mennä mukaan. Mikä järki treenata, jos oma mieliala ei ole kunnossa, eikä voi olla täysillä ja aidosti mukana. Kurja se on koirallekin......varsinkin koiralle, jonka vika erinäiset mokat ei varmasti ole....Juups..kirjoittelemisiin......