MEJÄ ON MUKAVAA :) Kävimme Harrin kanssa yhteistyössä tekemässä pojille niiden ensimmäisen "täysvanhat" jäljet. Emme tarkistaneet maastoa ennen jäljen teon aloittamista (tyhmätyhmätyhmä) ja ensimmäistä jälkeä vetäessämme huomasimme olevamme pian sellaisen kallio/kiviroveikon keskellä. Noh, ei muutakuin piti vain koittaa hieman kiertää vaikeimpia kohtia ja jatkaa menoa. Loppu kulki aika avonaisella ns."hakkuualueella", jossa oli vain vähän nuorta koivua yms.  Tämä jälki tehtiin Reetulle ja mittaa tuli sivunsa n.150-200m. Sitten Axulle jälki..Se kulki lähes koko ajan tiheässä kuusi/mäntymetsässä. Välille mahtui pieni suo-osuus ja pieni pätkä hakkuu-aluetta. Suo-osuudelle tultaessa jännitti kyllä että tulikohan haukattua pikkuisen liian iso pala heti näin alkuun. Yritinkin mennä siellä vähän mättäitä myöten ja vetisimmässä kohdassa vedin sienen tarkasti sellaisen parin metrin mittaisen mättään läpi, että jäisi nyt edes jotain hajujälkeä. Mutta koska lammikoita oli niin paljon, sienestä huuhtoutui varmasti suuri osa verta pois. Jälkeä tehdessämme sattui sellainen lapsus, että huomasimme jäljen teon loputtua olevamme vain n. 15m jäljen alusta :O :O. Eli tämä jälki oli ns. kolmio :D. Voi koiraraukkoja miten haasteelliset jäljelle heti joutuvat. Ja iloksemme tietysti vielä satoi vettä koko yön :/´. Kyllä siis jännitti nyt tänä aamuna kun lähdettiin jälkiä ajamaan.Ne kerkesi vanhentua n.13-14 tuntia. Mutta sitten eikun menoksi. Ensin Reetu. Harri näytti alkumakausen ja Reetu nuuski sitä ihan mielenkiinnolla ja lähti jatkamaan jälkeä pitkin hienosti. Sitten tulimme tälle kallioalueelle jonka Reetu meni TOSI HYVIN. Siinä yhdessäkin kohdassa piti nousta ylöspäin/kiivetä ylemmälle kalliolle ja Reetu meni ensin tämän kohdan ohi, mutta palasi takasin hajun hävittyä ja nousi ylös juuri siitä mistä oli mennyt sienikin :D WAU! Harri kehui Reetua lähes kokoajan ja välillä näytti että Reetu ei aivan tiennyt mihin pitäisi mennä, korjasi kuitenkin aika hienosti itse takaisin jäljelle 1. kertaa lukuunottamatta.Ensimmäisen makauksen Reetu ohitti ja Harri joutui jarruttamaan, jonka jälkeen palasi ja löysi makauksen ja nuuski sitä tarkasti. Reetu jatkoi itsenäisesti seuraavalle sivulle,joten kulma meni ihan hienosti. Tämä pätkä onnistui tosi hyvin jälkeä myöden välillä hieman sivussa mutta kokoajan kork. 2 m jäljen tuntumassa ja välillä ihan jäljen päällä. Toisen makauksen Reetu ohitti sisäkautta ja sitten ilmeisesti haistoi jonkin riista-elukan, koska poistui niin määrätietoisesti jäljeltä. Silloin Harri joutui palauttamaan jäljelle, jonka jälkeen matka jatkui taas mallikkaasti. Hieman ennen kaatoa tuli taas jokin ajatuskatkos ja Reetu poikkeaa hieman jäljen sivuun ja palaa jäljen sivussa takaisinpäin, mutta Harri antaa löysää ja kehottaa Reetua vain etsimään, Reetu löytääkin itsenäisesti takaisin jäljelle ja heti kohta n 15m päässä olevalle kaadolle.WAU SANON MINÄ!! En tiedä mitä olisi sanonut mejä-tuomari, mutta minä sanon, että olipas kivan näköistä ja haastava maasto! Täytynee vielä mainita, että tämän jäljen aikana kuljimme varmaan 10 peuran/metsälintujen jätöskasojen vierestä,melkein päältä! Että kyllä oli ainakin riistarikas maasto :D :D..Ja Reetu oli jotenkin niin mielettömän rauhoittunut ja onnellisen oloinen jäljestyksen päätyttyä. Tuli itsellekein niin hyvä mieli, kyllähän se tämä on sitä koiranhommaa!!! :)..Ja sitten olikin Axun ja "kolmiojäljen" ;) vuoro.Näytin Axulle alkumakauksen, jonka nuuski melko tarkasi ja minä kehuin. Sittenpä siinä ei enää minua paljon tarvittukaan :D Axu meni kuin juna ja korjasi heti hienosti, kun huomasi poikenneensa sivuun.Yksi sellainen kohta tuli siinä ensimmäisellä pätkällä, jossa jarrutin/pysäytin Axun menon, kun oli vetämässä jäljen sisäsivuun. En tiedä oliko riistan haju vai haisiko läheinen makaus ja kaato vielä niin voimakkaasti. Ohjasin Axun siis jäljelle uudestaan ja sitten sitä taas mentiin makaukselle asti johon meni hienosti suoraan ja jäi nuuskimaan. Makaukselta lähdettäessä Axu otti ihailtavan tarkasti uuden sivun suunnan. Hidasti selvästi ja nuuski todella tarkkaan, että mihin jälki jatkuu. Sitten mentiin hienosti taas jäljellä välillä poikkesi jäljen sivuun korkeintaan 2m verran, kun taas huomasi olevansa sivussa ja palasi itsenäisesti jäljen päälle. Seuraavaksi olikin suo-osuus. JA EI MITÄÄN ONGELMAA!!JUMMI!Mua rupesi ihan naurattamaan, kun Axu meni ensin ohi sen yhden pienen "suomättään" (halkaisija n1-2m), mutta palasi takaisin ja meni juuri siitä mättään päältä sienen menoreittiä pitkin :D :D .Vähän ennen toista makausta Axu meni hieman jäljestä ulkokautta sivussa, mutta palasi takaisin jäljen päälle n.10 metriä ennen makausta, josta meni ensin pari metriä ohi, mutta kääntyi heti takaisin ja jäi nuuskaisi makausta. Makauksen jälkeen Axu haki taas uuden sivun suunnan hienosti itse. Viimeisen sivun alkupätkä kulki hakkuualueella jossa oli paljon lätäköitä ja märkiä kohtia. Tässä kohtaa jälkeä vetäessä jouduin hieman käyttämään luovuutta lammikoiden takia ja jouduin himen mutkittelemaan kuivempien kohtien ja mättäiden mukaan. Mutta ei tässäkään Axulla jälkeä ajaessa mitään ongelmaa tullut :D. Siitä se meni mistä oli sienikin mennyt. Viimeinen sivukin meni kokonaisuudessaan mielestäni tosi hyvin. n. 50 m. ennen kaatoa Axu poikkesi jäljen sivuun määrätietoisen oloisena ja jouduin palauttamaan jäljelle. Sitten loppumatka sujuikin taas tosi mallikkaasti. Kaato oli ison männy vieressä vasemmalla puolella ja Axun mennessä ohi oikealta, pääsi Axu ehkä 50 cm puun ohi, kunnes kääntyi ihan tasastaan 90 astetta vasemmalle je kirsu kiinni "kaatoon" :D. Tänään kaatona pojilla toimi nakit ja lihapulla :D...Toisin kuin Reetu, Axu oli sitä mieltä, että ei tämä nyt vielä loppunut ja olisi halunnut vai jatkaa ja jatkaa. Kauhea nuuskutus oli autolle asti. Vaan onpahan kyllä hienoa hommaa! En ole ennen noin täyspitkää ja vanhaa jälkeä tehnyt. Oli ihan uskomatonta nähdä miten hienosti pojat toimi ja nähdä että ei 14 tuntia vanhan jäljen ajaminen ole kummallekkaan mikään ongelma :D. Jäljestystyylit on pojilla erilaiset, Axu on intoa täynnä ja menee kuin juna, kun taas Reetu on hieman rauhallisemman oloinen ja tarvitsee enemmän kannustusta. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisimme antaneet poikien vain mennä niiden poistuessa jäljen sivuun silloin kun ne määrätietoisesti siltä poistuivat, että olisivatko sitten kuitenkin kaartaneet takaisin jäljelle vai olisiko ollut hukka. Ensi jäljellä ehkä senkin kokeilemme. Sillä kokeessahan koira saa etsiä jäljelle takaisin 3min ajan ja sit se poistumismatkan pituus saa olla 20-30m ja niin kauas emme kumpaakaan edes päästäneet. Matka ennenkuin palautimme ne jäljelle oli kork.15m jäljel sivussa.Juup. Mahtihommaa en voi muuta sanoa. Ja eiköhän tässä käy niin, että ensimmäiset MEJÄ-kokeet tulee pojille jo tämän suven aikana, ehkä jo hyvinkin pian ;). Toivottavasti saitte jotain selvää tästä mun innokkaasta sepustuksesta :D . JIIHAA.MEJÄ ON MUKAVAA.