Jep...talvikauden viimeiset agilitytreenit oli tänään ja ei jäänyt kyllä mikään paras mahdollinen fiilis...noh, mut niinhän se menee, välillä harkat menee paremmin, välillä vähän..tai tosi paljon huonommin ;)
Tässä pätkässä A:n kontakti meni taas plörinäksi Axun liian kovan vauhdin takia. Minä olen sitä mieltä, että Axulla on kyllä käsitys siitä, että siinä pitää pysähtyä..ja se pysähtyykin kun on alusta, mutta sitten takapaa vipsahtaa sivulle, kun on liikaa vauhtia. Keppien aloitus ei onnistu ohjaajan sekoilun vuoksi. En myöskään antanut Axulle selkeää linjaa/ suuntaa ennen keppejä ja siksi aloitus menee pieleen monta kertaa...Olipas se nyt hyvin analysoitu ;) ;D
Tässä pätkässä olen tyytyväinen alkuun, se meni mielestäni ihan hienosti. Mutta sitten..KEPIT!! Jotka eivät ole kyllä tuottaneet meille mitään suurempia ongelmia pitkään aikaan, niin tänään ei vain jotenkin onnistunut. Axun pasman sekoittamiseen tänään riitti se, että kehuin sitä kesken keppien ja lopetin "kepikepikepi"-käskysanan hokemisen..hmmm...kummallista. Sitten vielä lopussa ohjasin itse Axun väärään suuntaan..En katsokaas aina..tai edes läheskään aina tiedä itsekään minne olen menossa ;) Loppu olisi siis pitänyt tehdä niin, kuten korjasin lopussa. Eli mennä siivekkeiden välistä ja kiertää hyppy takaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Kuulosti ihan hurjan liukkaalta toi teidän aan pinta.. Sibelius yritti pysähtyä, mutta rapinasta päätellen ei ihan kynnet pitäneet liukkaalla pinnalla. Tätä veikkaisin ma..
Juu...Toivotaan että se on niin :D.. Sillä sittenhän vika ei olisi siinä etteikö Axu tajuaisi :D. Ja tässä pätkässä Axu tuli kuitenkin aika paljon hitaammin, kuin aikaisemmilla kerroilla..Joten kuvitteleppas sitten kun tuo vauhti on kerrottu vielä kahdella ;D.
A (ja myös puomi) on tuottanut Lunalle samanlaisia ongelmia, joten ehkä sukuvika. Eli pysähtyi kyllä, mutta takapää saattoi tipahtaa maahan. Meillä kuitenkin nyt tänä talvena auttoi se, että opeltiin oikeaa paikan hakemista peruuttamalla siihen. Ekoilla kerroilla vähän autoin, kun Luna osaa peruuttaa käsimerkillä. Muuten sitten odottelin rauhassa, että itse tajuaa tarjota oikeaa toimintoa. Luna peruutti siis An kontaktin loppuasentoon ja sai palkkaa siitä. Näitä toistoja tehtiin monta peräkkäin ja aika nopeasti päästiin sitten tekemään koko estettä. Parin viikon jälkeen mukaan sitten myös puomi, joka oli Lunalle ainakin vaikeampi.
Nyt A & puomi sujuvat ja tämän harjoittelun myötä sain vihdoinkin myös häivytettyä alustaa pois. Eli välillä käytössä, välillä ei. Joka tapauksessa uskon, että Luna tajusi nyt vasta ekaa kertaa, että takapään paikka on osa oikeaa suoritusta. Aiemmin on varmasti tajunnut vain, että pitää pysähtyä ja etupään olla siinä maassa.
Sekava selitys, mutta toivottavasti saa jotain selvää.
Kaunis kiitos vinkeistä :)
Lähetä kommentti